RAKASKEVÄTKEVÄTKEVÄT!!

Luin perjantaina töissä yhdelle tytölle kirjaa, jossa oli pieni pupu. Herättyään se kuuli äidiltään, että tänään kevät taitaa tulla. Pupu riemastui kamalasti ja huikkasi äidilleen lähtevänsä sitä vastaan ja ennen kuin äiti ehti sanoa yhtään mitään, pupu oli jo mennyt. Se kävi etsimässä vähän vaikka mistä, kunnes löysi karhun luolan ja sitten etsittiinkin yhdessä. Karhu kävi kurkkaamassa myös puun kolosta, mutta löysi vain hunajaa. Sitä ne sitten yhdessä mussutti menemään. Kevättä ei ymmärrettävistä syistä löytynyt, mutta siitä huolimatta se tuli.

Sunnuntaina Soppa todisti mulle, että nyt kevät on täällä! Salaa kai yöllä ulos hiippaili, ken tietää. Siellä se joka tapauksessa oli kun lähdettiin koiran ja kaverin kanssa lenkille : > Oli ehkä aivan törkeen ihana lenkki! Aurinko kimalti märässä asvaltissa ja koiran kuratassuissa ja oli lätäköitä ja liukasta ja sai nuuskuttaa kevättä! Olin ehkä aika sekasin ehe ehe :D (ei sillä ettenkö vielä ois..)

Ja Soppakin oli niiin rauhallinen! Ihmettelin (ja ihmettelen edelleen), kuin se olikin niin rauhassa. Ehkä se vaikutti kun pistin ihan alkumatkasta sen juoksemaan penkkaa pitkin pitkän matkaa, niin sai purkaa heti kättelyssä pahimmat energiat. Rantatielläkin laskin sen irti kun oli niin nätisti ja siinä se lönkötteli edellä, vaikka normaalisti syöksähtelee miten sattuu : >

Nyt on ehkä parasta kun asvalttia on läntti siellä ja läntti täällä ja saa kävellä asvaltilla olevien jäiden reunoja pitkin ja jäät rutisee kenkien alla. Me tehdään Sodan kanssa kesää meidän pihalle rusauttelemalla niitä jäitä rikki kävellessä hrrr kivaa!
On se vaan komea! : >